Edellisestä mökkikäynnistä oli vierähtänyt jo neljä viikkoa, pisin aika poissa mökiltä ikinä! Pitkän tauon selitti meidän kahden viikon Meksikon-matka helmi-maaliskuun vaihteessa, jolloin luonnollisestikaan ei mökille ollut asiaa :) Viime viikonloppu meni jetlagista toipuessa, mutta tänään ihanan ilman innoittamana kiiruhdin tarkistamaan onko mökki vielä pystyssä. Tai tiesinhän minä että se pystyssä on, sillä näen bussin ikkunasta työmatkani varrella mökin katon ja paviljonkia, mutta nyt pääsin vihdoin kunnolliselle visiitille.
Ensimmäinen yllätys tuli portilla. Portissa on niin pieni maavara, että sen kanssa on ennenkin ollut ongelmaa. Mutta nyt portin alaosa oli lätäkön sisällä ja lätäkkö jäätyneenä, joten ei ollut mitään toivoa saada porttia avattua. Luikahdin sitten hetken pähkäiltyäni pensasaidan raosta pihalle :) Tämä kyllä sinetöi päätöksen uusia portti ensi kesänä.
Muuten kaikki oli kuten ennenkin, mutta pari vuotta pihassa ollut omenapuu oli ikäväkseni kaluttu jänisten toimesta aika kurjaan kuntoon. Sen runko oli tuplasuojattu, mutta silti jänöt olivat ylettäneet verkon yli runkoon. On saanut olla kyllä aikamoisen kokoisia elukoita, että ovat verkon yli ylettäneet, mutta oli jäljet hangessakin melkoisen isoja. Jos puu tuosta vielä toipuu (onneksi mistään kohtaa ei kuorta oltu syöty kokonaan rungon ympäri), niin täytyy ensi talveksi kehittää joku tuplakorkea suojaviritys.
Aurinko jo kivasti lämmitti ja mökin eteläinen seinänvierus oli jo sulanut lumesta. Räystäistä lirisi keväisesti katolta sulava lumi ja musta huopakatto ihan höyrysi auringon lämmössä. Kyllä se kesä sieltä vielä tulee!
|
Mökki maaliskuun puolivälissä |