Pihaelämä senkuin jatkuu. Tämä kesä on nyt neljäs kokonainen tässä asunnossa ja olisi luullut että näin pieni piha olisi jo moneen kertaan ollut "valmis". Mutta näköjään aina sitä keksii vielä uutta mitä mahduttaa pihalle. Viime viikolla näin kuvan työkaverini pihasta ja ihastuin heidän köynnösporttiin. Samantien keksin, että meillekin on moinen saatava ja sopivaa malliakin olin jo ihastellut aikaisemmin Clas Ohlsonilla tajuamatta silloin että se meille mahtuisi.
Samalla vaihdoin pari vuotta sitten laitetut muoviset köynnösritilät aidan päältä puisiin. Siinä oli tähän muuttaessamme puiset ritilät, mutta aitaremontin vuoksi ne piti ottaa alas ja vuosien saatossa ne olivat menneet niin huonoon kuntoonkin, että ritilät oli vaihdettava. Laitettiin sitten muoviset tilalle, mutta eiväthän ne kestäneet villiviinin painoa. Nyt on taas kunnolliset puiset ritilät tilalla, eikä tarvitse pelätä että ne ihan heti tuolta romahtavat alas. Köynnökset ottivat kyllä itseensä kun niitä piti kovakouraisesti repiä pois vanhasta ritilästä ja varmaan puolet villiviinistä piti leikata pois. Mutta toivottavasti ne tuosta vielä lähtevät tänäkin kesänä tuuheutumaan.
Tässä kaariportti heti kasauksen jälkeen mallattuna tulevalle paikalleen. Villiviini on vielä tuuheana ennen ritilöiden vaihtamista. |
Kaariportti ja uudet puuritilät paikoillaan. Kasa edustalla on aidan takaa leikattua ylipitkää pusikkoa ja katkenneita villiviinin versoja. |
Tuota pihaporttia ei oikeastaan käytetä lainkaan, sillä vastassa on niin tiheää pusikkoa ettei siitä pääse läpi... Kuitenkaan porttia ei ole viitsinyt tukkia millään kasvillisuudella, joten tuo nurkka on ollut aikalailla käyttämättä. Nyt siitä tuli kiva ja silti porttia voi tarpeentullen käyttää. Kaariportin vasempaan reunaan laitoin kasvamaan kärhön ja oikealta puolelta lähtee villiviini kiipeilemään porttia pitkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti